Edunvalvonnassa askeleita kohti kohtuullisempia asumiskustannuksia
Miten pientaloasukkaiden etuja valvottiin viime vuonna? Omakotiliitto tapasi vuoden aikana yli 110 eri päättäjää ja sidosryhmää. Toimimme 16 työryhmässä esimerkiksi ministeriöissä. Eduskunnan verkostossa toimme esille pientalojen energia-asioita ja sähkön hinnan vaikutuksia. Vaikutimme hallitusohjelmaan pientalo- ja vapaa-ajan asumisen näkökulmasta ja saimme mukaan myös Omakotiliiton kirjauksia. Tämä oli vasta alkua! Lue toiminnanjohtaja Marju Silanderin alla oleva kirjoitus.
Vuonna 2023 Omakotiliitto jatkoi ahkerasti työtään suomalaisten pientaloasujien puolesta. Asumispoliittisessa ohjelmassamme kolme päätavoitetta olivat kohtuulliset asumiskustannukset, pientaloasumisen edistäminen ja kohtuullinen sekä kannustava sääntely.
Eduskuntavaaleissa vaikutimme hallitusohjelmaan pientalo- ja vapaa-ajan asumisen näkökulmasta ja saimme mukaan myös Omakotiliiton kirjauksia. Järjestimme viisi vaalipaneelikeskustelua eri kaupungeissa. Paneeleihin osallistui yhteensä 33 kansanedustajaehdokasta, joista 9 valittiin kansanedustajiksi. Keskusteluissa ehdokkaille tulivat tutuksi pientalo- ja vapaa-ajan asuntoasiat.
Annoimme lausuntoja eri lakiuudistuksista, kuten sähkömarkkinoista ja kiinteistö- ja varainsiirtoverosta. Olimme myös kuultavana hallitusneuvotteluissa, ministeriöissä sekä eduskunnassa. Tapasimme yli 110 eri päättäjää ja sidosryhmää vuoden aikana. Toimimme 16 työryhmässä. Maakaaren muutostarpeita käsiteltiin oikeusministeriön kanssa. Energiayhteisöjen lainsäädäntöä kehitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä. Suomen ympäristökeskuksen kanssa edistettiin uutta mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuria. Työministeriötä tavattiin työllisyyskysymyksissä kuten omakotitalkkareiden ja pientalojen rakentamisen työllisyysvaikutuksissa.
Energian ja sähkön hintojen nousu on ollut huoli pientaloasujille. Omakotiliitto on tiedottanut tukimuodoista ja tehnyt jäsenkyselyn sähkön hinnasta. Moni kaipasi neuvoja sähkösopimusten kanssa, samoin alkuvuoden sähkötuet puhuttivat kotitalouksia.
Sähkön jakeluverkkojen osalta jatkoimme pitkäjänteistä työtä siirtohintojen alentamiseksi. Keskeistä on ollut vaatimus uudistaa Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiden valvontamalli kustannusvastaavammaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkönsiirtoyhtiöiden ylisuuria voittoja haluttiin leikata. Vaikka Energiavirasto otti huomioon erityisesti Akateemisen työryhmän antamia ehdotuksia mallin kehittämisestä, viime metreillä peruutettiin aimo askel taaksepäin. Omakotiliitto odottaa myös edelleen vastausta EU-komissiolta vuonna 2022 jättämälleen kantelulle, noudattiko Suomen valvontamalli EU:n sähkömarkkina-asetusta.
Verotuskysymykset puhuttivat myös viime vuonna. Yllättäen tuli maapohjan kiinteistöveroon tuli korotus, joka meni läpi pikavauhdilla. Hallitusohjelmaan kirjattu varainsiirtoveron alentamisen selvittäminen muodostuikin hallituksen esitykseksi, joka vahvistettiin vuoden lopussa. Kiinteistövero meni asukkaiden kannalta toistaiseksi huonompaan suuntaan, varainsiirtovero taas keveni asuntokauppoja tekeville.
Eduskunnan puolella yhteistyö uuden asumisasioiden verkoston parissa on jatkunut aktiivisesti. Järjestimme seminaareja sekä tapaamisia kansanedustajien kanssa. Aiheina olivat muun muassa pientalojen energia-asiat ja sähkön hinta. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille ja mukana oli toimintavuonna yhteensä 20 edustajaa.
EU-tason vaikuttamistyötä teimme erityisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EBPD) osalta. Yhteistyötä tehtiin Euroopan kiinteistöomistajien liiton UIPI:n kanssa, jossa olemme jäsenenä. Tapasimme Brysselissä Suomen europarlamentaarikoita. Vaikutimme direktiiviin myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Yhdistimme voimamme Kiinteistöliiton, Kaupan liiton, Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa), Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien (Rakli) sekä Kuntaliiton kanssa. EU-päätöksentekoon kohdentuvalla yhteistyöllä saimme aikaan merkittäviä saavutuksia pientaloasujien eduksi.
EPBD:n neuvottelutulokseen kirjattiin, ettei ole tulossa pakollisia uusia minimienergiatehokkuusvaatimuksia eikä EU:n yhtenäistettyä energiatodistusjärjestelmää. Vaatimukset eivät myöskään kohdistu yksittäisiin rakennuksiin, vaan energiatehokkuuden parantamista tarkastellaan keskimääräisesti jäsenmaan koko rakennuskannan osalta.
Edunvalvonnan pöydällä on siis jälleen käsitelty monenlaisia aiheita kiinteistöverotuksesta EU:n sähkömarkkinamalliin. Ajamistamme asumisen asioista kiinnostuivat myös tiedotusvälineet. Omakotiliitto oli haastateltavana mediassa yli 70 jutussa.
Jo on valmiina seuraaviakin aiheita ja etappeja. Jatkamme rakentamislain korjauslainsäädännön parissa, pohdimme katujen kunnossapitolain uudistustarpeita, otamme kantaa purkumateriaaliasetukseen sekä moneen muuhun, mistä ei vielä ole tietoakaan.
Marju Silander
Omakotiliiton toiminnanjohtaja